Meillä oli kuitenkin kiireinen päivä lennon jälkeen, koska meidän piti lähteä takaisin Helenan kotiin jo seuraavana päivänä.
Tuumasta toimeen, me lähdimme autoajelulle. Timo esitteli minulle hyvin tarkkaan kotikaupunkiaan Oulua ja sen ympäristöä. Minä pidin heti Oulun kaupungin kauneudesta ja merestä, jonka rannalla myös käväisimme. Mutta kaikki loppuu aikanaan, niin myös tämä viikonloppu ja olikin jo aika pakata kassini ja sanoa sisimmässäni hyvästit Timon kodikkaalle kodille, jossa näkyi hyvin vielä hänen rakkaan äitinsä käden jäljet. Käännyin vielä kerran katsomaan kotia ja sanoin hiljaa, että toivottavasti vielä tapaamme ja toivottavasti jonain päivänä saan laittaa ruokaa rakkaalleni ja odottaa häntä ruokatunnilla kotiin syömään. Näin haikein mielin oli siis lähdettävä taas lennolle ja kotiin äidin ja koirien luokse. Kotona olikin iloinen vastaanotto, kun neljä hännänheiluttajaa juoksi vastaan hyppien riemusta.
Onneksi Timo sai olla vielä yhden yön meidän luonamme, kunnes hänenkin oli jälleen palattava kotiinsa ja maanantaina taas työhönsä.
Näin jatkui taas arkinen aherrus meillä etelä-Suomessa ja Timolla pohjoisessa. Timo soitteli minulle joka ilta ja puhuimme aina pidempään ja pidempään ja kaipaus oli kova molemmin puolin. Mutta pian taas koitti perjantai ja Timo lensi luoksemme.
Seuraavan kerran matkustimme lentäen Tampereelle, jossa olen perheeni kanssa asunut useita vuosia. Timo tilasi jo ajoissa huoneen hotelli Ramadasta, jonne lennon jälkeen ajoimme taksilla. Siellä oli todellakin hyvin viihtyisää ja huonekin oli kaunis ja tilava. Myös pesutilat olivat hyvin nykyaikaiset ja kauniit. Timo siis lensi Oulusta Vantaalle ja minä menin taksilla kentälle, jossa tapasimme toisemme ja menimme tarkastuksien kautta koneeseen istumaan vierekkäin. Jälleen sain kokea ihanan ja ikimuistoisen matkan Timon kanssa lentäen pilvien päällä kuin keinuen ja tunsin, miten hyvä ja kevyt olo minulla oli aina Timon kanssa.
Vietimme yön hotellissa ja seuraavana aamuna me lähdimme ostoksille kaupungille. Timo osti minulle kauniin, mustan, pitkän talvitakin, mustat housut(isommat!) ja hyvät ja kauniit talvikengät. Ostimme myös ensimmäiseksi yhteiseksi matkamuistoksi ihanan, suloisen ja ruttuisen koirapatsaan.
Näin tämäkin ihana viikonloppu tuli taas vietettyä Timon kanssa ja kotiinlähtö jälleen tuli sunnuntaina. Oli toki ihana tulla jälleen kotiinkin, mutta kun Timon piti lähteä omaan kotiinsa Ouluun, niin se olikin tosi haikeaa ja vaikeaa. Mutta sydämeeni jäi kuitenkin kauniit muistot yhteisestä viikonlopusta Tampereella.
Jatkuu pian pienen esikertomuksen jälkeen…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän viestisi minulle, kiitos!