HELENAN JA TIMON KOHTAAMINEN OSA 6

 

 

Asettauduimme taloon ja Timo suunnitteli jo keittiön remonttia ja uusien huonekalujen hankkimista, jotka valitsimme yhdessä.

Näin pikkuhiljaa oli Timon revittävä äitinsä jättämät käden jäljet pois ja uusi keittiö oli suunnitteilla. Laitoimme kuitenkin kaikki Timon äidin kirjoittamat runot ja muistelmat ym. hyvin säilöön, koska ne ovat enemmän kuin kullan arvoisia sekä Timolle että minulle.

Näin kului joululoma yhdessä, mutta arkinen aherrus taas päätti yhteisen olomme ja Timon oli herättävä töihin joka aamu kello viisi. Näin minä jäin vielä nukkumaan koirien kanssa. Timo soitti aina kello 11 aikoihin, kun oli lähdössä kotiin syömään ja myös kello 3 aikaan, kun pääsi töistä jo pois. Näin pian minun unelmani toteutui, että saisin laittaa ruokaa rakkaalleni, kun hän tulisi luokseni syömään ruokatunnilla. Joka päivä laitoin hänelle ruokaa ja Timo tullessaan kotiin, aina halasi minua ja samoin lähtiessään ja se tuntui hyvältä.

Helmikuussa olikin sitten keittiön remontin aika ja meidän oli mentävä evakkoon eteläsuomen asuntooni. Olimme siellä viisi päivää ja sillä aikaa minun oli jaettava kotini. Annoin suurimman osan tavaroistani sukulaisilleni ja loput veimme roskikseen ja osan annoimme ystävillemme. Pakkasimme perjantaina jälleen aikaisin aamulla automme ja näin lähdimme kohti pysyvää, uutta kotiamme. Tällä kertaa matkamme kesti hieman yli kuusi tuntia, mutta olo tuntui tosi hyvältä, kun tiesin koko ajan, että Timo on minulle rakkain ihminen päällä maan. Koirat ottivat myös Timon hyvin pian omakseen ja Timo hyväksyi kaikki neljä villakoiraani erittäin hyvin.

Kun saavuimme uuteen kotiimme Ouluun, niin uusi keittiömme loisti kauneuttaan. Teimme alakerran yhdestä huoneesta ruokailuhuoneen, joka yhdistyi keittiöön kaariholviaukolla. Keittiössä oli pyökki kaapit ja hellan päällä oli liesikupu, joka oli minun toiveeni, mutta josta myös Timo piti kovin.

Nyt uusi kotimme sai nimekseen Onnela. Onnela oli siis 50-luvun puna-valkoinen, kaksikerroksinen omakotitalo 1000 neliön tontilla. Tonttia reunusti kauniit isot koivut ja pihan keskiosassa oli kaunis kuusi ja lehtikuusi. Timon äiti oli istuttanut kauniita kukkia pihalle ja piha oli hyvin hoidetun näköinen.

Uusittu keittiömme…

…ja ruokahuoneemme, jossa koiratkin viihtyivät hyvin

Talo käsitti keittiöremontin jälkeen siis keittiön ja ruokailuhuoneen ja olohuoneen keskikerroksessa, yläkerrassa oli makuuhuoneemme ja tietokonehuone ja aivan alakerrassa oli iso huone, josta meni kulku pukuhuoneeseen, pesuhuoneeseen ja saunaan. Timon kanssa yhdessä laitoimme kodin meidän tarpeiden mukaiseksi ja asettelimme tauluja järjestelmällisesti seinille, jotta kaikki kauniit taulut pääsisivät hyvin näkyville.

Koirat nauttivat tontilla vapaana juoksemisesta, mutta kun lumikinokset olivat tarpeeksi korkeat, niin isoin villakoiramme Rosalinda nimeltään, hyppäsikin aidan yli hupsista vaan ja meni toiselle puolen tietä ja saattoi istua siinä pitkän tovin.

Näin meni ensimmäinen talvemme ja lumi alkoi sulaa ja yhä Rosalinda hyppi aidan yli vapauteen.

Eräänä päivänä Timo sanoi minulle, että jospa hankkisimme kodin jostain maaseudulta, jotta koirillamme olisi heidän haluamansa vapaus. Ja sehän sopi minulle. Minulla on hyvä olla siellä, missä minun rakkaanikin ovat.

Näimme lehdestä maatilan, joka oli noin 50 kilometriä etelään Oulusta. Menimme katsomaan sitä ja se miellytti heti meitä.

Mutta ennen muuttoa me vietimme talvella vielä yhden yön Levillä ja Pallastunturilla ja tulimme pois Aavasaksan kautta. Koska matkakärpänen oli purrut meitä molempia ja Lappi oli lumonnut meidät molemmat, päätimme käydä vielä ennen muuttoamme Kilpisjärvelläkin, jossa vietimme ikimuistoisen ajan pari vuorokautta. Kuvasimme paljon myös siellä ja ajelimme pitkin Kilpisjärven ympäristöä.

Sitten olikin jo kiire kotiin ja katsomaan uudestaan uutta kotiamme ja järjestelemään asioita.

Ensimmäinen yhteinen talvemme siis meni ja tuli kevät. Lumi suli maasta pois ja aurinko paistoi lämpimästi.

Nyt siis tarinamme tämän osalta päättyy tähän, mutta eipä hätää, sillä se jatkuu vielä keväällä, kun tulemme Suomeen. Ja sitten kerronkin muutostamme uusiin kauniisiin maisemiin.

Nyt toivottelen teille kaikille mukavaa illan jatkoa ja mekin nautimme täällä kotonamme Väinönlinnassa vielä 4 päivää ja 5 yötä.