MUISTELUA 28.8.2010 PÄIVÄSTÄ

 

 

Tänään on keskiviikko ja 23. päivä lokakuuta. Tällä hetkellä kirjoittelen tätä Suomessa, mutta kun tämä julkaistaan, niin, rakkaat ystävät, minä olen täällä Espanjan auringon alla. Me vietämme täälläkin hääpäiväämme juhlavasti ystävien kanssa, mutta siitä sitten enemmän toisella kertaa.

Nyt siis muistelen elokuuta 2010, jolloin halusimme ottaa siunauksen meidän 10-vuotiselle yhteiselle taipaleellemme. Tosin silloin valitsimme elokuun, joka on minun syntymä kuukausi. Mutta palatkaamme ajasta taaksepäin nyt silmät ummistaen:

Oli siis 28. päivä elokuuta 2010 ja lauantai kello 14.00 ja Porin Teljän kirkko.

Alkuvalmistelussa ME ja vahtimestari

Ja nyt kajahtaa mahtavat urkujen sävelet Mendelssohnin Häämarssista Kesäyön Unelma. Me asettaudumme valmiiksi ja otamme tai ainakin yritämme ottaa tasatahdin, aloitamme vasemmalla jalalla…etenemme hitaasti…minulla valkoinen hääpuku päälläni…onnellisesti hymyillen…tunne kuin olisi astunut Taivaan Portista sisään vaaleanpunaisten ruusujen keskelle…

…ja tässä astelemme alttarille, yhdessä aina…ikuisesti…rakastaen…

…ja alttarille polvistuneena…

…Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.

Ja näillä kauniilla sanoilla ja lauseilla pappi aloitti…

 

Helena ja Timo, olette halunneet juhlistaa 10 vuoden yhteistä taivalta kiittämällä Jumalaa kuluneista vuosista sekä pyytämällä hänen siunaustaan myös tuleviin vuosiin. Tänään teillä on varmastikin kirkkaana mielessä hääpäivänne Lieksassa. Silloin saitte sanoa toisillenne “tahdon”. Tuo lupaus on pitänyt kaikki nämä vuodet. On suuri asia löytää vierelle toinen, jota saa rakastaa ja jonka kanssa on hyvä olla. Tiedätte hyvin, ettei toinen siinä vierellä ole itsestään selvyys, siksi haluatte tälläkin tavalla osoittaa, kuinka tärkeänä pidätte avioliittoa ja toiseen sitoutumista. Koette, että teidän yhteinen tienne on ollut johdatusta, siitä suuri kiitos Taivaan Isälle.

 

Miten tähän on sitten tultu? Internet johdatti teidät aikoinaan yhteen, siitä alkoi Timon lentäminen Oulun ja Kirkkonummen väliä. Yhdessä hoiditte rakkaudella Helenan äitiä ja neljää villakoiraa. Yhdessä olette joutuneet kokemaan myös luopumisen tuskaa. Vaikeina hetkinä olette tukeneet toisianne ja rohkaisseet eteenpäin. Täällä Porissa olette viettäneet nyt neljä vuotta. Omassa kodissa on mukava soitella ja laulella, tehdä käsitöitä ja viettää yhteistä aikaa. Sieltä käsin on hyvä lähteä myös matkoille. Yhteinen aikanne on kaiken kaikkiaan ollut ihanaa, rakkaudentäyteistä aikaa.

 

Valitsemassanne raamatuntekstissä apostoli Paavali kirjoitti korinttilaisille rakkauden olemuksesta ja siitä, millaista olisi, jos ei olisi rakkautta. “Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.” Rakkaus on kantava voima ihmiselämässä. Ennen ihmisten rakkautta, Paavali tarkoittaa tässä Jumalan rakkautta. Ilman Jumalan rakkautta olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali ilman sen kummempaa päämäärää tai tarkoitusta. Jeesus kehottaa meitä ihmisiä rakastamaan toisiaan, niin kuin hän on rakastanut meitä (Joh.15:9-12). Jeesuksen rakkaus on uhrautuvaa ja ehdotonta rakkautta. Te saatte läpi elämänne opetella rakastamaan toisiaan kuten Jeesus, mutta ennen kaikkea saatte, ja me kaikki saamme opetella itse elämään Jumalan rakkauden varassa, anteeksiantavan ja armollisen rakkauden varassa. Silloin meillä on vieläkin pidemmälle ulottuva päämäärä kuin vain se mitä tämä elämä antaa! Rakentakaa Jumalan rakkauden varaan avioliitossanne ja omassa elämässänne, sillä Jumalan rakkaus kestää, eikä koskaan katoa.

 

Timo, rakas vaimosi Helena haluaa nyt sanoa sinulle jotain:

Rakas Timo, olen miettinyt tätä hetkeä jo monet vuodet ja näitä sanoja, joita en nyt löydä. Mutta kiitän sinua näistä ihanista ja rakkaudentäyteisistä vuosista, sinun hellästä huolenpidostasi sekä minua että mussukoitamme kohtaan. Toivon, että saisimme elää yhdessä vielä monen  monta vuotta. Rakastan sinua, Timo, nyt ja aina! Kiitos!

Ja rakkaani vastaus: Kiitos, rakas Helena, minäkin kiitän sinua näistä ihanista vuosista, jotka olemme saaneet olla yhdessä. Rakastan sinua, Helena! Kiitos!

Tässä otimme vastaan Herran siunauksen…

Sitten lauloimme virren 326:1,7…Sinulle kiitos Isä Maan ja Taivaan…

No, enpä saanut videota laitettua tänne, mutta sen voi kuunnella youtube muumimyy1 channel.

…ja tässä käännyimme jo lähtöasemiin ja kun Melartinin Häämarssi Prinsessa Ruusunen kajahti, niin astelimme kohti ovea ja kahvihuoneeseen.

 

Sielläpä sitten rupattelimme aikamme ja nautimme kakkukahvit…

…ja ihana tunnelma jäi ikuisesti mieliimme.

 

Sitten saavuimme kotiimme, jossa meitä ei ollut vastassa enää iloisia hännänheiluttajia ja se tuntuikin tosi raskaalta. Mutta meillä oli ja on edelleenkin toisemme ja elämä jatkuu suurin muutoksin.

Nyt toivotan teille mukavaa päivän jatkoa ja minä ajattelen teitä täällä Espanjassakin.