Tänään on keskiviikko ja 8. päivä tammikuuta, jolloin pääsin taas kotiin sairaalasta.Mutta kerronpa mitä minulle tapahtui ja miksi jouduin sairaalaan.
Kuten edellisestä postauksestani voitte lukea, niin kaikki oli sunnuntaina vielä hyvin ja olimme kissalenkillä ja shoppailemassa. Mutta kun tuli maanantai 6. päivä tammikuuta, niin rakas mieheni ei saanutkaan minua aamulla hereille. Olin aivan tajuton ja veltto. No, siinä ei sitten taas auttanut muu kuin soittaa ystävällemme ja tilata ambulanssi. Ja kun ambulanssi saapui, niin he tilasivat vielä lääkäriambulanssin, koska eivät uskaltaneet siirtää minua minnekään. No, sitten kuulemma tuli vielä lääkäriambulanssi ja se sitten kuljetti minut jälleen Torreviejan nykyaikaiseen sairaalaan, jossa sain pikaisesti ensiavun. Mutta tämä ei ollut nyt aivohalvaus, koska olinhan vasta pari viikkoa sitten saanut liotuksen ja lääkkeet. Mutta niin vain oli, että olin kuin raskas kivikuorma, sillä en saanut liikutettua käsiä, en jalkojani, en pystynyt edes puhumaan. Mutta sairaalassa sain tiputuksia jos jonkinlaisia ja jopa kaksikin pussia roikkui telineessä. Mutta siellä otettiin kokeita, mutta onneksi päässäni ei ole kasvaimia ym. Siellä hoidettiin niin hyvin, vaikka kieli olikin espanja ja jonkin verran aina joku osaa englantiakin. Mieheni sai jälleen olla huoneessani, sillä täällä on jokaisella oma rauhallinen huone. Jatkotoimenpiteinä on tilata neurologille aika, joka sitten tutkii, mistä tämä voimattomuus ja tajuttomuus johtunee. Osittain itse epäilen tuota spinaalis stenoosia, koska selkääni särkee lähes jatkuvasti. Mutta katsotaan mitä tuleman pitää ja uskon, että täällä minut hoidetaan sellaiseen kuntoon kuin pystyvät. Ja toki selkäleikkauskin voisi parantaa oloani kaikin tavoin ja jo liikkumisenkin puolesta. Mutta huomenna on taas päivä uus ja uusin voimin aloitan sen jälleen. Ja huomenna pääsen taas kaivatulle kissalenkillekin.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa illan jatkoa ja huomiseen, jos Luoja suo!
Hyvää yötä täältä Sääksmäeltä! Toivottavasti olet huomenna taas "kissakunnossa"!
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Ahti! Ja huomenta täältä Espanjasta! Yritän nyt levätä hieman enemmän ja kissalenkille toivon pääseväni.
PoistaNo Voi, Ystäväni, Helena! Sellaista se on, ei sitä aina tiedä, mitä eteen tulee. Onneksi olet nyt kuosissa kuiteskin <3
VastaaPoistaToivotaan, että vointi kohenee siellä lämpöisessä.
tuksu
Kiitos kommentistasi tuksu ystäväni! Yritän nyt levätä enemmän enkä vaan sinnitellä. Kyllähän tämä tästä taas lähtee käyntiin. Mutta mukavaa viikkoa sinne teille!
PoistaNo kyllä olikin varmaan pelottava tilanne. Onneksi kaikki taas meni hyvin. Jospa siellä tutkimuksissa jotakin selviäisi.
VastaaPoistaOlisi kiva tavata jossakin vaiheessa. Sinun on nyt levättävä paljon, että saat voimia takaisin.
Me olemme lenkkeilleet paljon, eilenkin kaupunkireissun päälle 4 tuntia kävelyä.
Kiitos kommentistasi hilmiina! Juu, kyllä se oli järkyttävää, mutta nyt oeln saanut uuden elämän, josta olen onnellinen. Lääkäri suositteli neurologia, joten tilaamme sinne ajan ja menen sinne tutkimuksiin. Kyllä me vielä tavataankin! Mukavaa päivän jatkoa sinne teille!
PoistaVoimahalejaa. Toivottavasti huominen on parempi päivä.
VastaaPoistaKiitos, kiitos enkulin käsityöt! yritän levätä aina välillä, kun äskenkin oli sydänrytmihäiriö. Mutta rauhallisesti päivä kerrallaan!
Poista