EI VOIMIA, EI VOIMIA, EI MILLÄÄN JAKSA TOIMIA...5.2.2014 KESKIVIIKKO ESPANJASSA
Tänään on siis jo keskiviikko ja 5. päivä helmikuuta ja Suomessa Runebergin päivä ja syödään Runebergin ihania torttuja. Mutta me olemme nyt täällä ihanaisessa Espanjan auringossa ja lämmössä varjossakin +19 astetta.
Tänään aamu aukeni näin:
Aurinko jäi nukkumaan pilvien varjoon, mutta silti lämmintä on riittänyt...
...kun lähdimme kissalenkille, niin asteita oli jo +11...
...ja meitähän oltiin jo vastassa, kun automme pysähtyi...
...ja kuorossa maukuen he pyysivät ruokaa...
...tässä maistellaan papanoita...
...ja heinikosta juoksee lisää kissoja...
...tässä on virkeä Virkkuliini...
...tässä valkoinen beibi syö ruokaansa...
...ja pikku palleroinen mutustelee myös ruokaansa...
...ja pikkuinen Pörri, jolla on angoramainen turkki...
...suloinen Palleroinen lipoo suupieliään...
...ja tänne he jälleen jäivät tyytyväisinä kun heille vilkuttelin...
Mutta sitten saavuimme rantaan, jossa meitä oli vastassa aikamoinen joukko kuorossa naukujia...
...ja tässä siis osa vastassa olleista kuvattuna...
...jotkut tulevat aivan automme viereen...
...ja seuraavat tarkasti, mitä teemme...
...ja sitten lähdimme kohti ruokapaikkaa...
...ja heti oli ruokajakelun aika...
...paikalla yli 30 ystävää...
...mielenkiintoisia ilmeitä...
...ja tässä vielä ovat syömässä...
...sitten he jäivät sinne tyytyväisinä köllöttelemään ja pesemään itseään...
...ja sitten jatkui vielä karviskissat...
...tällaista on karviskissoilla...rauhallista...ja luontoa...
...ensimmäiset saapuivat jo paikalle...
...ja ainahan näitä matti myöhäsiäkin vielä saapui...
...mutta hyvin ruoka maistui kaikille...
...ja mukavaa oli köllötellä nurmikolla masu täynnä ruokaa...
...tämä keskittyy vielä syömiseen...
...ja samoin tekee tämäkin...
...ja täältä saapuvi karvis kissojen Kaunotar...
...lautasella maukkaita papanoita...
...ja tässä tämä ihananainen Kaunotar katsoo suoraan kameraan...
...hän tarkkailee muualle...
...ja Kaunotar poseeraamassa kamerani edessä...suloinen niin...
...hänkin on huomannut kameran vai minkä...
...ja tässä on mukavaa köllötellä auringon lämmössä...
...ja niin me taas lähdimme ja vilkutin heille ja snaoin, että huomenna tavataan taas.
Kunpa ihminen osaisi olla yhtä tyytyväinen kuin nämäkin kissat! Mutta ei, aina on valitusta, aina! Minä ainakin rakastan näitä kissoja, koska he ovat niin ihania ja vilpittömiä ja näyttävät tyytyväisyytensä, vaikka ovatkin taivasalla satoi tai paistoi.
Nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa illan jatkoa ja ajatelkaapas itse, jos olisitte aina taivasalla ilman ruokaa ja juomaa, niin miltä tuntuisi!
Voimia, voimia!
VastaaPoistaKiitos Ahti! yritän sinnitellä! Mukavaa illan jatkoa sinne teille!
Poista