Eilen siis vietimme hääpäiväämme katsellen videoita siltä ajalta ja muistellen menneitä. Ja toki nautimme nessut kera tiramisun.
Hääkuva 2004
perjantai 24. lokakuuta 2014
10-VUOTIS HÄÄPÄIVÄN MUISTELMIA JA MUITA JUTTUJA JA KUVIA
Tänään on perjantai ja 24. päivä lokakuuta. Aurinko paistaa pilvettömältä, siniseltä taivaalta ja asteita on 27 lämmintä.
Eilen siis vietimme hääpäiväämme katsellen videoita siltä ajalta ja muistellen menneitä. Ja toki nautimme nessut kera tiramisun.
Ja sitten taas lenkille kera suloisen Josefin.
No, tässäpä eilisen muistelot tällä kertaa. Nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa illan jatkoa!
Eilen siis vietimme hääpäiväämme katsellen videoita siltä ajalta ja muistellen menneitä. Ja toki nautimme nessut kera tiramisun.
torstai 23. lokakuuta 2014
10- VUOTIS HÄÄPÄIVÄ JA 14 VUOTTA YHTEISTÄ TAIVALTA
Tänään on torstai ja 23. päivä lokakuuta. Tämä päivä on meille hyvin tärkeä päivä, koska astelimme avioliittoon juuri tänä päivänä 10 vuotta sitten. Ja on toinenkin syy mikä on tärkeä, sillä juuri tämä päivä on rakkaan isäni syntymäpäivä. Häntä muistan myös aina, sillä hän lähti liian varhain.
Mutta eilen olikin tosi kiireinen päivä kun kävimme kaikki trimmauksessa ja sitten lenkillä ja sitten iltamyöhäisellä olinkin jo niin väsynyt, että enpä jaksanutkaan enää kirjoittaa tänne eli aivoni eivät oikein toimineet. Ja siihenhän auttaa vain, että kömpii Nukku-Matin venhoon ja Höyhensaarelle.
Muutoin onkin aika mennyt hyvin ja vauva poika on nyt 4 kuukautta ja ollut meilläkin jo viikon. Juuri viime torstaina me hänet saimme ja onnen hän meille toi mukanaan. Käymme lenkillä ja Josef istuu sylissäni, kunnes pääsemme oikealle pissipaikalle. Ja olemmekin lenkillä aina vähintään tunnin ajan, sillä täällä on vaan niin leppoisaa kävellä. Ja minäkin nukun nyt paremmin, mutta liekö syy sitten ulkoilun vaiko tuon kolesterolin, joka pitää ottaa juuri ennen nukkumaan menoa, jotta vaikuttaa sitten paremmin nukkuessa.
Tänään iltapäivällä sitten vietämme hääpäiväämme kahdestaan tai oikeastaan nyt kolmistaan, kun on Josefkin kanssamme. Kyllä tuo Josef on sellainen rakkauspakkaus että muita ei ole! Nyt hän nukkuu taas tämän pöydän alla jalkojeni vieressä.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa päivän jatkoa!
.BMP)
Ja kirkkoon näin, yhdessä astellaan...
...ja nyt sinä olet mun...
Tässäpä me sitten vielä kirkon rappusilla kuvattavana.
Mutta eilen olikin tosi kiireinen päivä kun kävimme kaikki trimmauksessa ja sitten lenkillä ja sitten iltamyöhäisellä olinkin jo niin väsynyt, että enpä jaksanutkaan enää kirjoittaa tänne eli aivoni eivät oikein toimineet. Ja siihenhän auttaa vain, että kömpii Nukku-Matin venhoon ja Höyhensaarelle.
Muutoin onkin aika mennyt hyvin ja vauva poika on nyt 4 kuukautta ja ollut meilläkin jo viikon. Juuri viime torstaina me hänet saimme ja onnen hän meille toi mukanaan. Käymme lenkillä ja Josef istuu sylissäni, kunnes pääsemme oikealle pissipaikalle. Ja olemmekin lenkillä aina vähintään tunnin ajan, sillä täällä on vaan niin leppoisaa kävellä. Ja minäkin nukun nyt paremmin, mutta liekö syy sitten ulkoilun vaiko tuon kolesterolin, joka pitää ottaa juuri ennen nukkumaan menoa, jotta vaikuttaa sitten paremmin nukkuessa.
Tänään iltapäivällä sitten vietämme hääpäiväämme kahdestaan tai oikeastaan nyt kolmistaan, kun on Josefkin kanssamme. Kyllä tuo Josef on sellainen rakkauspakkaus että muita ei ole! Nyt hän nukkuu taas tämän pöydän alla jalkojeni vieressä.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa päivän jatkoa!
10-VUOTIS HÄÄPÄIVÄJUHLAN AATTONA
Tänään on keskiviikko ja 22. päivä lokakuuta ja meidän 10-vuotis hääpäivän aattoilta. Pikkuinen nukkuu jo tässä pöydän alla aivan jalkojeni vieressä. Ajattelin hieman istua ja hengähtää ennen Nukku-Matin venhoon astumista.
Tänään on ollutkin hieman kiireinen päivä, sillä aiomme huomenna juhlia hääpäiväämme ja myös Josefin tuloa meille ja hänkin täytti eilen jo 4 kuukautta ja on ollut meillä 6 vrk. Mutta on jo niin reipas poika ja tänään kävi ensimmäisessä trimmauksessakin ja hienosti meni kaikki.
Mutta nyt on päivä vaihtunut jo uuteen, joten jatketaanpas tarinaamme 10 vuotta sitten.
Tänään on ollutkin hieman kiireinen päivä, sillä aiomme huomenna juhlia hääpäiväämme ja myös Josefin tuloa meille ja hänkin täytti eilen jo 4 kuukautta ja on ollut meillä 6 vrk. Mutta on jo niin reipas poika ja tänään kävi ensimmäisessä trimmauksessakin ja hienosti meni kaikki.
Mutta nyt on päivä vaihtunut jo uuteen, joten jatketaanpas tarinaamme 10 vuotta sitten.
lauantai 18. lokakuuta 2014
OMA KULTA PUUTTUI MULTA, NYT ON OMA KULTA ILON TUOJA
Tänään on lauantai ja jo 18.10.2014 ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja asteita luvassa 28.
Olimme aamulenkillä Josefin kanssa kanavarannassa ja siellä poika jo köpötteli hyvin hihnan päässä aina jonkin matkaa. Mutta turvallisinta oli körötellä minun sylissä vielä. Mutta hän haisteli uusia hajuja ja tapasi uusia ihmisiä ja muutaman koirankin. Pitäähän sitä sosiaalista kanssakäymistäkin olla. Mutta meillä menee taas aika hyvin hänen kanssaan ja kun käymme lenkillä, niin minäkin köpöttelen samalla siellä. ja uskon, että kun taas jatkan hieronnan ottamista säännöllisesti, niin voisipa olla, että minäkin vielä pystyn kävelemään. Viime tiistaina minulla oli jalkahoito ja nyt ensi tiistaina on täydellinen kasvohoito ja sitten taas hierontaa. Mutta piano en vielä ole ehtinyt soitella Josefin aikana, mutta toki ennen Josefin tuloa soittelin paljonkin. Minulla on nyt espanjalainen näppis, joka on aivan ihana kirjoittaa, vaikka ei ole mainittukaan ä ja ö:tä , mutta silti ne tulee täältä toisien merkkien takaa mukavasti. Mutta nyt taas kuvia Josefista! Älkää kyllästykö!
Kanavalenkillä ihanan Josefin kanssa...
...ja web kameralla kuvia uudesta kodistamme, jossa pöytä on täynnä lattialla olevia ötököitä vielä toistaiseksi...
Nyt toivotan telle kaikille oikein leppoisaa viikonloppua!
Olimme aamulenkillä Josefin kanssa kanavarannassa ja siellä poika jo köpötteli hyvin hihnan päässä aina jonkin matkaa. Mutta turvallisinta oli körötellä minun sylissä vielä. Mutta hän haisteli uusia hajuja ja tapasi uusia ihmisiä ja muutaman koirankin. Pitäähän sitä sosiaalista kanssakäymistäkin olla. Mutta meillä menee taas aika hyvin hänen kanssaan ja kun käymme lenkillä, niin minäkin köpöttelen samalla siellä. ja uskon, että kun taas jatkan hieronnan ottamista säännöllisesti, niin voisipa olla, että minäkin vielä pystyn kävelemään. Viime tiistaina minulla oli jalkahoito ja nyt ensi tiistaina on täydellinen kasvohoito ja sitten taas hierontaa. Mutta piano en vielä ole ehtinyt soitella Josefin aikana, mutta toki ennen Josefin tuloa soittelin paljonkin. Minulla on nyt espanjalainen näppis, joka on aivan ihana kirjoittaa, vaikka ei ole mainittukaan ä ja ö:tä , mutta silti ne tulee täältä toisien merkkien takaa mukavasti. Mutta nyt taas kuvia Josefista! Älkää kyllästykö!
perjantai 17. lokakuuta 2014
NIIN IHMEELLINEN ON IHMISEN ELÄMÄ
Tänään on perjantai ja 17. päivä lokakuuta. Aurinko paistaa ja asteita on luvassa plus 28, joten vielä tarkenee. Kylläpä ihmiselle voi tapahtua pienessä ajassa paljon kaikenlaista, niin surua kuin iloakin. Me saimme kokea nyt vain pelkkää iloa ja onnea.
Nimittäin kun muutimme tänne Espanjaan, niin oli meille onni, että on ihania ystäviä ja saimme todellakin aivan ihanan asunnon, josta emme pois lähde. No, koska elämämme on nyt niin vankalla pohjalla ja täällä on todellakin hyvä olla, niin sain ensin synttärilahjakseni Ipadin, joka on maan mainioin yhteydenpitoväline ja on hyvä kamera ja videot ovat aivan ihania. Olen onnellinen, kiitos!
No, sitten seuraavaksi sainkin tällaisen:
Ja onneksi toimme kaikki nuotitkin mukanamme ja kyllä olen taas soitellutkin pianolla, kun en enää jaksa hanuria sylissäni pidellä.
Ja entäs mitäpä sitten tapahtuikaan! No, käymme edelleenkin kissalenkillä ja ajatuksissamme kyti nyt, että oma pieni koira olisi nyt jo mukava kaveri loppuelämäksemme. Me kun menetimme villakoiramme neljä vuotta sitten ja ajattelimme, että ei enää ikinä koiraa. Mutta kun tunteet ja sydän kertoivat kaipauksen olevan niin kova, niin päätimmepä ryhtyä tuumasta toimeen. Ja vielä koska tämä lokakuu on meidän juhlakuukausikin, niin ajattelimme, että sellainen pieni rakkauspakkaus olisi meille sopiva hääpäivälahjaksi. Ja niinpä menimme eläinlääkärin liikkeeseen, jossa myydään täällä koiria ja lintuja ja kaloja ym. ja mikäs sieltä löytyikään!
Ja saanko esitellä: hän on Josef kultapoika rakkauspakkaus, keskikokoinen villakoira ja 4 kk ja omistaa ihka oman passinkin. Suloinen ja viisas! Näin hän on nyt tutustunut maailmaan turvallisesti sylissäni ja sitten laskemme pissille. Mutta me haimme hänet siis vasta eilen. Yo meni aika mukavasti ja seuraava yo varmasti vielä paremmin. Hyvin on jo kotiutunut ja häntänsä kantaa jo hyvin ja on hyvin eloisa.
Sitten toki eilen kävin myös kampaajalla ja otin permiksen. Tiistaina menen täydelliseen kasvohoitoon ja torstaina vietämme 10-vuotis hääpäiväämme ja nautimme Josefista ihan joka päivä.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa syksyn jatkoa! Ja vielä meistä kuulette!
Nimittäin kun muutimme tänne Espanjaan, niin oli meille onni, että on ihania ystäviä ja saimme todellakin aivan ihanan asunnon, josta emme pois lähde. No, koska elämämme on nyt niin vankalla pohjalla ja täällä on todellakin hyvä olla, niin sain ensin synttärilahjakseni Ipadin, joka on maan mainioin yhteydenpitoväline ja on hyvä kamera ja videot ovat aivan ihania. Olen onnellinen, kiitos!
No, sitten seuraavaksi sainkin tällaisen:
Ja entäs mitäpä sitten tapahtuikaan! No, käymme edelleenkin kissalenkillä ja ajatuksissamme kyti nyt, että oma pieni koira olisi nyt jo mukava kaveri loppuelämäksemme. Me kun menetimme villakoiramme neljä vuotta sitten ja ajattelimme, että ei enää ikinä koiraa. Mutta kun tunteet ja sydän kertoivat kaipauksen olevan niin kova, niin päätimmepä ryhtyä tuumasta toimeen. Ja vielä koska tämä lokakuu on meidän juhlakuukausikin, niin ajattelimme, että sellainen pieni rakkauspakkaus olisi meille sopiva hääpäivälahjaksi. Ja niinpä menimme eläinlääkärin liikkeeseen, jossa myydään täällä koiria ja lintuja ja kaloja ym. ja mikäs sieltä löytyikään!
Sitten toki eilen kävin myös kampaajalla ja otin permiksen. Tiistaina menen täydelliseen kasvohoitoon ja torstaina vietämme 10-vuotis hääpäiväämme ja nautimme Josefista ihan joka päivä.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa syksyn jatkoa! Ja vielä meistä kuulette!
lauantai 11. lokakuuta 2014
ESPANJAN KUULUMISIA PITKÄSTÄ AIKAA
Tänään on lauantai 11. päivä lokakuuta. Aurinko paista lähes pilvettömöltö taivaalta ilman ollessa hyvinkin syksyisen raikas ja päivällä luvassa +28 astetta. Olimme jo kaupoilla sillä aikaa, kun siivoja siivosi asuntomme putipuhtaaksi. Hän käy aina kahden viikon välein meillä siivoamassa, joka meitä toki paljon helpottaakin.
Mutta kuulumisia ajattelinkin teille kertoa alöusta asti, mikäli edes muistan alkutarinaamme, kun tuntuu, että olemme täällä asustelleet jo pitkäänkin.
No, muutimme siis tänne virallisesti 14. elokuuta, jolloin lensimme koneella uuteen jo kalustettuun kotiimme. Tavaramme eli vain hyvin tärkeät tavaramme tulivat jo aiemmin kuormassa. Mutta nyt täällä olemme pärjäilleet hyvin jo pian kaksi kuukautta ja kylläpä on mennytkin aika niin nopiasti, että ei meinaa oikein perässä pysyä, mutta hauskaa riittää.
Mutta mistä alkaisin, nyt tämän kertomuksen, vanhan totuuden...
...minun nukkehuone/kässähuone...jossa 120 nukkea...
...heinikkökissa ystävämme...
...Välimeren kauneutta...
...matkalla kotiin auringon laskiessa...
...sininen taivas ja valkoisia ihania pilviä...
...Karvis kissaystävämme...
Tässä on ihania kissaystäviämme...
...markkinahumua...ihania vaatteita halavalla kun sain...
...markkinaostoksia San Pedrosta...huom! ihania nappeja...
...kukkien kauneutta...
...ja tuoksua...
...ilta-auringon laskua...
...aterioinnin jälkeistä pesua...
...ja aitoa rakkautta...
Mutta nyt on aika lopetella, jotta jaksatte katsella loppuun asti. Siirryn päivittämään seuraavaa blogiani myös pitkästä aikaa.
Toivotan teille kaikille oikein rattoisaa päivän jatkoa!
Mutta kuulumisia ajattelinkin teille kertoa alöusta asti, mikäli edes muistan alkutarinaamme, kun tuntuu, että olemme täällä asustelleet jo pitkäänkin.
No, muutimme siis tänne virallisesti 14. elokuuta, jolloin lensimme koneella uuteen jo kalustettuun kotiimme. Tavaramme eli vain hyvin tärkeät tavaramme tulivat jo aiemmin kuormassa. Mutta nyt täällä olemme pärjäilleet hyvin jo pian kaksi kuukautta ja kylläpä on mennytkin aika niin nopiasti, että ei meinaa oikein perässä pysyä, mutta hauskaa riittää.
Mutta mistä alkaisin, nyt tämän kertomuksen, vanhan totuuden...
Mutta nyt on aika lopetella, jotta jaksatte katsella loppuun asti. Siirryn päivittämään seuraavaa blogiani myös pitkästä aikaa.
Toivotan teille kaikille oikein rattoisaa päivän jatkoa!
torstai 2. lokakuuta 2014
Onnistuukohan
Tänään on 2. päivä lokakuuta ja nyt toivotankin teille kaikille oikein ihanaa lokakuuta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)