Hääkuva 2004

Hääkuva 2004

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

RUUSUJEN TUOKSUUN...

Tänään on keskiviikko ja jo 29. päivä lokakuuta. Lämpötila laskee täälläkin näin talven tultua, mutta vielä on 25...24 astetta, mutta tosin yöllä on 11...15 astetta eli sama mikä teillä siellä Suomessa on nyt päivällä. Mutta päivät lentävät kuin unta vain! Pian vaihtuu taas kuukausi ja alamme odottamaan joulua ja mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Tämä vuosi onkin ollut aika raskasta näiden monien aivohalvausten takia ja jota siellä Suomessa ei edes aiemmin ole ilmoitettu meille, mutta nyt onneksi myönsivät, että silloin kaksi vuotta sitten oli myös aivohalvaus. Minultahan meni silloin äänikin puoleksi vuodeksi ja puheeni todellakin kangerteli. Mutta kaikesta on nyt selvitty ja olen saanut hyvät lääkkeet täällä ja nyt vaan luotan ja toivon, että saisin vielä elää pitkän ja onnellisen elämän.

Mutta touhua piisaa Josefin kanssa ja lenkkien kanssa. Huomenna minulla on hieroja ja yhteistyössä hänen kanssaan yritämme saada minut parempaan kuntoon ja johon myös Josef tähtää.
Näissä palmuissa visertävät papukaijat...
...lenkkipolun varrella tämäkin...golf kentät...
...tästä ylöspäin on kotimme...
...tämäkin lenkkipolulta...
...ja palmuja katujen varsilla...
...hyvinhoidettuja...
 ...ja rakkaani pitää pientä rakastani...
 ...tässähän me onnelliset...
 ..rakkain kaikista ja sen huomaa täälläkin ihan jokainen...
 ...Josef 4 kk sylissäni...
 ...pihaympäristössä kauniita ruusuja...
 ...ja tässä näkyy pesukonehuone ja tämä iso ikkuna on olohuone...
 ...sitten on tuleva nukke/käsityöhuone ja iso parveke...ja viimeinen ikkjuna on tjuleva makuuhuoneemme, jossa toinen ikkuna myös tuonne merelle päin...
...edustan jalkakäytävä ja sisääntuloa kauniine kasveineen...
 ...pihapiiriämme...
 ...ja ihanin ja kultaisin kaikista on Josef...
 ...joka tuntee jo nimensä ja kääntyi minuun päin, kun kutsuin häntä...
 ...no, väsymys tuli molemmille 50 minuutin lenkin jälkeen...
 ...sylissä on niin hyvä ja lämmin olla...
 ...ja kun heräsimme, niin monenlaisia herkkuja oli odottamassa reipasta lenkkeilijää...
...tässä jo maistellaan...
 ...ja kuukin kulkee kulkuaan...
 ...rakkain odottaa vuoroaan...
...hämäryys saapuu ylle maan...joten on aika tullut toivottaa...
hyvää yötä kaikille ja unta rauhaisaa!

maanantai 27. lokakuuta 2014

MUKAVAA UUTTA VIIKKOA KAIKILLE

Tänään on maanantai ja 27. päivä lokakuuta. Aurinko paistaa ja asteita on 25 lämmntä siis.
Täällä on vaan niin leppoisaa asustella ja käydä lenkilläkin ja touhua piisaa taas meilläkikn pitkästä aikaa.

Mutta aamulla on aina niin ihanaa lähteä lenkille, kun on niin raikasta ja samoin on kyllä illallakin. Päivällä on vielä aika kuumaa ainakin, jos aurinko porottaa suoraan kasvoihin. Mutta marraskuun alussa jo sää viilenee ja tässä pikku hiljaa asteet vähenevät. Talvi se tulee tänne Espanjaankin, vaikka onneksi ei niin kylmä kuin Suomessa eikä onneksi ole lunta. En kyllä kaipaa yhtään sinne Suomeen!

Aamulla olimme siis lenkillä ja nappasin kuviakin ipadillani.

 Meidän ensimmäinen pysähdyspaikkamme...
...ja kuten voitte huomata, niin hän on kasvanut jo aikalailla tässä hieman yli viikon aikana...
 Ruusun sulle antaisin, ja täältähän niitä saa, halla ei vienyt kukkasii eikä lumi peittänyt maat...
 ...ruusujen tuoksuun, tai virran juoksuun...
 ...ja tässähän me minä ja hän...hän ja minä...kukkien keskellä...ja palmujen...
 ...ihana Josef...
...suloinen Josef...
...ja näin hyvä on täällä olla!

Nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa uutta viikkoa ja mukavaa joulun odotusta!

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

ESPANJAN ELÄMÄÄ SANOIN JA KUVIN

Tänään on sunnuntai ja 26. päivä lokakuuta. Aurinko paistaa kauniin siniseltä taivaalta ja lämmintä on 26 astetta. Päivämme ovat nyt elämäntäyteisiä, kun poika tuli taloon.

Ennen oli pitkät verhot, matto lattialla, ötökät ja nuket hyvässä järjestyksessä. Mutta se oli ennen kuin Poika tuli kotiin. Nyt on verhot otettu pois, samoin matto ja ötökät ovat pussissa säilytettynä varastossa, sängnpeite on nostettu ylemmäksi ja kaikki odottavat aikaa, että Poika kasvaa. Mutta...mutta ilon aihe on kuitenkin Poika Josef, joka tekee kodista kodin. Nyt on Josef, jolta saa sitä aitoa rakkautta ja hän seuraakin minua joka paikkaan ja nukkuu päivälläkin monasti sylissäni ja oikein selällään nauttii. Eipä me tiedetty, kun tänne muutimme, että meillä olisi vielä tällainen ihana Josef, mutta nyt vaan on.

No, ainakin pysymme virkeinä ja jos hyvin käy, niin kun Josef on 10 vuotta, niin me olemme liki 80 vuotiaita ja toivottavasti vielä virkeitä, kun on virikkeen antajakin. Kolmesti päivässä käymme lenkillä ja se jos mikä tekee hyvää. Sään puolestahan täällä on hyvä lenkkeillä, kun täällä on 300 aurinkoista päivää eli sadetta tulee hyvin harvoin. Mutta sitten kun sitä tulee, niin sitä myös tulee!

Nytpä laitan teille kuvia näistä maisemista, jossa saamme nauttia loppuelämämme.
 Josef ja lelut...
...Josef tulee parvekkeelta...
 ...Josef istuu...
 ...kaunista kanavarannan lenkkiä...
 ...lähitienoon lenkkiä...Yö taas palmujen ylle saa, rantaan maininki raukeaa...
 ...ja kotimme ekassa kerroksessa...
...Josef nukkuu...

...ja tämän päivän lenkkiä...






Ja näiden kuvien myötä, sanon kaikille hyvää yötä!


perjantai 24. lokakuuta 2014

KUVIA TUUTIN TÄYDELTÄ VAUVASTA JA MEISTÄKIN

Ja nyt yritän ainakin laittaa kuvia tänne meitin pikku miehestä.

 Josef 4 kuukautta...

 ...me kampaajan jälkeen...


 ...ja pikkuinen trimmattuna...
Mukavaa viikonloppua kaikille!