Hääkuva 2004

Hääkuva 2004

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

TAAS ON TULPPAANEJA TULVILLAAN...

Tänään on keskiviikko ja jo 28. päivä toukokuuta. Päivä on ollut pilvinen ja kolea ja kova tuuli puhalsi kylmältä puolelta ja lisäsi vielä sitä purevuutta. Asteita +10, mutta luvassa on hieman lämpenevääkin tulevina päivinä. Toivottavasti ei helteitä!

Aika menee tasaiseen tahtiin ja välillä on olo parempi ja välillä huonompi, mutta eiköhän tässä vielä selvitä näin viiden aivohalvauksen jälkeenkin. Ainakin uskon niin!

Meitin muuttomme lähenee ja lähenee ja kun kuukausi vaihtuu, niin on enää kaksi kokonaista kuukautta ja sitten 108 nukkea ja 61 ötökkää matkaavat muiden tärkeiden tavaroiden kanssa kohti Espanjan aurinkoa, jossa uusi kotomme jo odotteleekin. Mutta sitä ennen on vielä paljon tekemistä ja kutomista. Ja taas ostin uutta lankaa, ihanaa acryl Red heart babyä, joka on niin ihanan pehmeää ja aivan kuin Espanjan lankoja, joita olen ostanut. Mutta tänään teimme pienen lenkin ympäri Kirjurinluotoa ja pistäydyimme myös hanhiluodon puutarhassa, jossa oli aivan ihanaa ulkoilla ja valokuvata kukkia ja luontoa.
Tässäpä joitain kuvia:








Ja vielä lisää Porin kauneutta...













...ja kauneus vaan jatkuu...ja jatkuu...












...ja polkumme vaihtui...
 ...toivomusten kukka puhalletaan ilmaan ja toivotaan jotain...

 ...minne polkumme johtaa...
 ...tänne polkumme johtaa...
Mutta nyt toivottelen teille oikein leppoisaa illan jatkoa!

perjantai 23. toukokuuta 2014

PERJANTAIN 23.5.2014 KUULUMISIA

Tänään on siis perjantai ja jo 23. päivä toukokuuta. Aurinko paistaa ja kova tuuli puhaltelee koivun oksia puolelta toisella. Asteita on nyt huimat +28 ja huomenna on luvattu samaa. Sitten ukkosen myötä taas viilenee ja onneksi viilenee, sillä ei tällainen kuumuus tee hyvää sydämellekään. Mutta Espanjan kuumuus on aivan toista luokkaa, kun siellä se ei tunnu niin kuumalta kuin täällä ja siellähän on myös ilmalämpöpumput viilentämässä asuntoja, jotka ei muutoinkaan ole niin lämpimiä kuin täällä, jossa on paksut fyllit seinien välissä ja verkot ikkunoissa.

Mutta minä päivitin tuon edellisen päivityksen tänään tablettini kautta ja taisikin onnistua yli odotusten. Tänään kävin fysioterapeutin luona ja sain ohjeet muutamiin liikkeisiin, joita pitää tehdä kotonakin, jotta jalka-ja käsivoimat vahvistuisivat. Ja kuntoutushan jatkuu sitten vielä Espanjassakin ja onneksi siellä on se uima-allas pihalla, jossa voi olla vaikka koko päivän. Ja vesiliikunta on sitä parasta liikuntaa minun jäsenille. Innolla odotankin päästä uima-altaaseen kera uimavyön polskimaan. Mutta siihen on nyt vielä hieman yli kaksi kuukautta aikaa.

Sain ystäviltäni Espanjasta tällaisen riemukkaan kuvan ihanasta Rosasta virkkaamani mekko yllään:
Tämän ihanan suloisen kuvan myötä toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa illan jatkoa ja hyvää yötä!

Tämä on vain pieni kokeilu

Tänään on perjantai ja 23. päivä toukokuuta. Pian on taas tämäkin kuukausi muistoja vain ja siirrymme kesäkuuhun. Sitten vaihtuu heinäkuu, joka tuo jo kiireet tullessaan. Ja elokuussa on jo lento varattuna kohti uutta kotimaatamme ja uutta elämää. Nyt pitäisi lähteä kuntoutukseenkin, mutta en tiedä vielä mitä se sisällään pitää. Minulla oli aamulla sydämenrytmihäiriökin joten kait pitäisi levätäkin. Mutta on nuo 50 porrasta tultava vielä ylöskin ja alasmenokin ottaa voimille.
Nyt toivottelen teille leppoisaa päivän jatkoa.

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

KOLEAA VAAN RIITTÄÄ

Tänään on keskiviikko ja 14. päivä toukokuuta ja koleat säät vain jatkuvat ja jatkuvat asteiden pysytellessä alle +10 asteen ja tuulikin puhaltelee pohjoisesta. Mutta eteenpäin vain sinnitellään.

Mitähän täällä on tapahtunut tällä aikaa, kun en ole tänne mitään raapustellut? No, eipä mitään erikoista ainakaan ja kotona tässä vaan köllötellään. No, enhän minä ainakaan lepäile, kun on väsymys hieman kaikonnut kauemmaksi muille maille. Olen kutonut kahdet sukat ja nytkin on uusi käsityö puikoilla ja huomenna ajattelin aloittaa vielä toista työtä tuohon rinnalle. Äitienpäiväkin tuli ja meni ja toihan se tullessaan tällaiset suloisuudet:
 Saanko esitellä: Minä olen Meri-Tuulia (sanoo sinipukuinen)...
...ja minä olen Kukka-Maaria(sanoo punapukuinen) ja me vain hyppäsimme Helen syliin ja täällä on paljon meillä sisaruksia. Ja pian me muutetaan...tonne...tonne...Epsanjaan ja sielläkin on sisaruksia meille. Kyllä onkin mukavaa tavata heidät ja pääsemme uuteen kotiin.

Olen siis saanut valmiiksi kahdet sukat, joista kuvia blogissani Helenan neulomukset.

Nyt toivottelen teille oikein mukavaa illan jatkoa!
Maraboun valkosuklaata nauttien...maistuis varmaan sullekin!

lauantai 3. toukokuuta 2014

VIIMEINEN VAPPU SUOMESSA 2014

Tänään on lauantai ja 3. päivä toukokuuta. Sää on kolea +6 astetta ja kova tuuli huojuttaa koivuja, mutta aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta.

Minä pääsin pois sairaalasta 30. päivä huhtikuuta eli vapunaattona. Vietin sairaalassa tavallista pidemmän ajan eli viikon siellä jouduin olemaan. Sain sielläkin tajuttomuuskohtauksen, joka tosin hoidettiin epilepsiakohtauksena. Edellisellä viikolla olin juuri epilepsiakokeessa ja siellä todettiin, että ei ole epilepsiaa. Mutta silti nyt se hoidettiin epilepsian lääkityksellä. Ja siinäkin kävi vielä ikävästi, kun nesteytys ja lääke tekivätkin tepposen ja menivätkin kudokseen, jolloin vasen käteni turposi kuin pullataikina ja oli tosi kipeä. Katselin siinä herättyäni sitten sormuksianikin ja ajattelin, että voi, jos ne joutuu vielä leikkaamaan pois, niin mitäs sitten. No, jouduttiinhan minun ihana papukaija tunikakin leikkaamaan Torreviejassa, kun oli niin hätä kyseessä. Mutta sitten hoitaja vaihtoi katedrin toiseen käteen. Ja viimein sitten toinen lääkäri torjui epilepsia lääkityksenkin, koska kyseistä sairautta ei ainakaan vielä ollut. Minulla on siis ollut aivohalvaus jo viisi kertaa, mutta tässä minä vaan vielä sitkeänä sissinä olen ja elän ja olen onnellinen ja kiitollinen kaikesta.

Mutta nyt on siis muutto Espanjaan edessäpäin ja pakkaaminen on nyt jo aloitettu hyvissä ajoin. Meidän pitää katsoa tarkasti, mitä otamme mukaan ja mitä myymme ja mitä heitämme pois ja onhan siinä urakkaa kerrakseen. Mutta niin moni, kuten myös lääkäreitä, on sanonut, että Espanjassa on hyvä elää ja olla jo ilmastonkin puolesta ja siellä pääsee pyörätuolillakin ulos jokaikinen päivä. Siellähän sataa hyvin harvoin, vain muutamia päiviä vuodessa.

Nyt siis vietimme viimeistä vappua Suomessa täällä vain kotosalla nauttien rankan sairaalareissun jälkeen. Nautimme oikeat porokahvit kera Almondo kakun ja kylläpä olikin hyvää.

Mutta eilen olin jo kaupassakin mukana ja ostimme kaikenlaista ja myös 7veikkaa, josta kudon sukat itselleni ja sommittelen mieleiseni kuvion siihen. Sain myös 4 kilon kahvakuulat joita alan käyttämään, jotta käsivoimani lisääntyisivät. Ja kun astelen hissukseen mieheni tukemana 50 porrasta alas ja saman ylös, niin eiköhän sekin jo pikku hiljaa nosta kuntoani. Toki sain myös vahvemman aivohalvaus lääkkeen, joka pitäisi poissa kyseiset halvaukset.

Nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa toukokuuta!